Raskausmyrkytys on vakava raskauskomplikaatio, joka alkaa usein oireettomasti tai niin lievin ja vähitellen kehittyvin oirein, että odottava äiti voi pitää niitä normaaleina. Ensimmäiset merkit ovat korkea verenpaine ja samanaikainen runsas valkuaisen määrä virtsassa. Kirjoittajallemme kehittyi vaikea raskausmyrkytyksen muoto, HELLP-oireyhtymä, kun hänen ensimmäisen poikansa synnytys käynnistyi. Hän ei tiennyt tilanteestaan, ennen kuin hän ja vauva olivat turvassa synnytysosastolla tutustumassa toisiinsa. Lue hänen kokemuksestaan, säännöllisen raskaudenaikaisen seurannan merkityksestä sekä siitä, miten raskausmyrkytyksen riskiryhmään kuuluvat voivat hyötyä verenpaineen kotiseurannasta sairauden havaitsemiseksi mahdollisimman varhain.
”Yksi raskausmyrkytyksen pelottavimmista puolista on, että sen syytä on niin vaikea selvittää, ettei sen ehkäisemiseksi oikeastaan voi tehdä mitään. Parasta on seurata tilannetta tarkasti ja havaita sairaus mahdollisimman varhain. Siksi säännölliset neuvolakäynnit ja omien oireiden seuranta ovat niin tärkeitä.” – Sidney Dritz, hedelmällisyyttä, raskautta ja vauvan kehitystä seuraavan Ovia-sovelluksen tiimin jäsen.
Ei varoitusmerkkejä
Ensimmäinen raskauteni sujui onneksi aivan tavallisesti. Söin terveellisesti, pysyin aktiivisena ja saavuin kaikkiin neuvolakäynteihin ajoissa. Verenpaineeni pysyi normaalina koko raskauden ajan. Sitten synnytys käynnistyi, lähdimme sairaalaan ja kävi ilmi, että verenpaineeni oli noussut rajusti. Kun muistelen sitä päivää, näen meidät mieheni kanssa ajamassa hiljaisilla kaduilla varhaisaamun pimeydessä. Olimme hermostuneita ja innoissamme lähestyvästä synnytyksestä, täysin tietämättöminä siitä, että jokin oli pahasti vialla.
Lääkäri ja hoitajat halusivat minun keskittyvän synnytykseen, joka on ainoa keino parantaa raskausmyrkytys. Siksi minulle kerrottiin lähinnä, että ”verenpaineesi on korkeampi kuin haluaisimme”. Olin varma, että minulla oli maailman paras synnytyslääkäri, sillä hän kävi huoneessani alusta lähtien kymmenen minuutin välein – toisin kuin kuulemissani tarinoissa, joissa lääkäri saapuu vasta ponnistusvaiheessa. Vasta myöhemmin ymmärsin, miksi hän oli paikalla lähes koko ajan. Mieheni tiesi tilanteesta ja oli kauhuissaan, mutta piti parhaansa mukaan yllä ”kaikki on hyvin” -ilmettä ja syötti minulle jäämurskaa kuin ammattilainen.
Minulle annettiin magnesiumsulfaattia ehkäisemään kouristuksia, joita HELLP-oireyhtymä ja eklampsiaksi etenevä raskausmyrkytys voivat aiheuttaa. Synnytyksen edetessä tilannetta seurattiin, ja lopulta synnytin terveen vauvan. Pitelimme häntä lähellämme, mutta lääkitys sai pääni sekaisin. Minun oli vaikea keskittyä ja olin aivan uupunut. Nukuin paljon ja muistan, että minulla oli käsittämättömän kuuma – se oli magnesiumsulfaatin sivuvaikutus. Oireeni hellittivät synnytyksen jälkeen, ja aloin vähitellen toipua tokkurastani. Silloin katsoin poikaani ensimmäistä kertaa kunnolla, sanoin: ”Ai, hei. Oletpa suloinen”, ja rakastuin. Raskausmyrkytyksen vuoksi ensimmäiset hetket, tunnit ja päivät hänen kanssaan eivät olleet sellaisia kuin olin kuvitellut. Sillä ei kuitenkaan ollut väliä, sillä olimme selvinneet.
Kotona totuttelin uuteen elämääni äitinä. Jonkin aikaa luin poikani nukkuessa kaiken, mitä löysin raskausmyrkytyksestä ja HELLP-oireyhtymästä. Minua pelotti ja hämmensi, että näin vakava tila oli voinut olla oireeton. Opin pian, että raskausmyrkytyksestä ei vieläkään tiedetä kaikkea, eikä sen tarkkaa syytä tunneta. Tiedetään kuitenkin, että omien riskitekijöiden tunteminen ja verenpaineen tarkka seuranta ovat ratkaisevan tärkeitä taudin varhaisessa havaitsemisessa.
Tästä vaikeasti ymmärrettävästä sairaudesta tiedetään myös seuraavaa:
- Raskausmyrkytys koskee maailmanlaajuisesti 2–8 prosenttia raskauksista ja on syynä lähes kolmasosaan ennenaikaisista synnytyksistä.
- Vaikka monet raskausmyrkytystä sairastavat naiset tuntevat olonsa normaaliksi, joillakin esiintyy oireita. Niitä ovat jatkuva päänsärky, näön sumentuminen tai muut näkömuutokset, käsien ja kasvojen turvotus, pahoinvointi ja oksentelu, nopea painonnousu, ylävatsakipu oikealla puolella, hengitysvaikeudet ja virtsaamisen väheneminen. Kaikki nämä ovat syitä hakeutua hoitoon.
- Raskausmyrkytyksen riski on suurempi ensimmäisessä raskaudessa ja monikkoraskaudessa. Riski on suurempi myös, jos naisella on ollut raskausmyrkytys aiemmassa raskaudessa, hänellä on lihavuutta, korkea verenpaine tai muu ennestään todettu sairaus, hän on yli 35-vuotias tai hänen äidillään, tädillään tai sisarellaan on ollut raskausmyrkytys. Raskautta suunnittelevia naisia kehotetaan mahdollisuuksien mukaan laihduttamaan ja hoitamaan korkeaa verenpainettaan ennen raskautta.
- American College of Obstetricians and Gynecologists, European Society of Hypertension ja European Society of Cardiology suosittelevat verenpaineen kotiseurantaa naisille, joilla on suuri riski sairastua raskausmyrkytykseen tai joilla on ennestään korkea verenpaine raskauden alkaessa. Kun verenpainetta seurataan päivittäin neuvolakäyntien välillä, äkillinen nousu huomataan ja hoito voidaan aloittaa heti, mikä vähentää komplikaatioiden riskiä.
- Vaikka raskausmyrkytyksen syytä ei tunneta, sen uskotaan johtuvan istukan kehityksen ongelmista, erityisesti istukkaan verta kuljettavissa verisuonissa. Istukan vaurioiden ajatellaan aiheuttavan ongelmia äidin verisuonissa ja nostavan verenpainetta. Hoitamattomana raskausmyrkytys voi edetä eklampsiaksi, johon liittyy kouristuksia ja joka on vakava uhka äidille ja vauvalle.
- Raskausmyrkytys ilmenee yleensä raskauden jälkipuoliskolla, 20. raskausviikon jälkeen. Jos se ilmenee lähellä laskettua aikaa, komplikaatioiden välttämiseksi voidaan suunnitella aikaistettu synnytys tai keisarileikkaus. Usein raskausmyrkytys kuitenkin alkaa ennen kuin vauva on valmis syntymään. Silloin hoidossa pyritään antamaan vauvalle aikaa kasvaa ja samalla suojelemaan äidin terveyttä.
- Keskivaikeissa tapauksissa naisten on seurattava verenpainettaan tarkasti kotona ja käytävä usein lääkärissä verikokeissa ja ultraäänitutkimuksissa mahdollisten komplikaatioiden havaitsemiseksi.
- Jos verenpaine on vaarallisen korkea, sen alentamiseen voidaan tarvita verenpainelääkkeitä. Vaikeissa tapauksissa kouristusten ehkäisyyn voidaan määrätä magnesiumsulfaattia. Myös sairaalahoito voi olla tarpeen äidin ja vauvan voinnin tarkkaa seurantaa varten. Aiemmin raskausmyrkytykseen suositeltiin yleisesti täydellistä vuodelepoa, mutta nykyään sitä vältetään suurentuneen veritulppariskin vuoksi.
Minulla ollut tila on raskausmyrkytyksen harvinainen muoto, jota esiintyy noin 15 prosentilla vaikeaa raskausmyrkytystä sairastavista naisista. Se on hätätilanne, jossa punasolut alkavat hajota, maksaentsyymien pitoisuudet nousevat ja verihiutaleiden määrä laskee. Diagnoosin jälkeen synnytys on käynnistettävä mahdollisimman pian, jotta äidin ja lapsen vakavilta komplikaatioilta ja kuolemanvaaralta vältytään. Kun tulin raskaaksi toisen lapsemme kanssa, verenpainettani seurattiin tarkasti ja kävin lääkärissä tuon tuosta. Synnytykseni käynnistettiin viikko ennen laskettua aikaa siltä varalta, että HELLP-oireyhtymä uusiutuisi. Toinen poikamme syntyi terveenä ja komeana, ja olin suunnattoman iloinen siitä, että olin hereillä ja läsnä ensikohtaamisessamme. Emme suunnittele kolmatta raskautta, joten luulin raskausmyrkytyksen jääneen lopullisesti taakseni. Se kuitenkin vaikuttaa elämääni jossain määrin jatkossakin, sillä sen sairastaneilla naisilla on suurentunut sydäninfarktin ja aivohalvauksen riski. Jos olet sairastanut raskausmyrkytyksen, on tärkeää kertoa siitä lääkärille, syödä terveellisesti, liikkua säännöllisesti ja seurata verenpainetta tarkasti. Se on minun suunnitelmani, jotta voisin nauttia mahdollisimman monista arvokkaista päivistä perheeni kanssa.
***Lähteet:NYTimesNHSMayoClinic Columbia University