Voiko viikonlopun pidemmillä unilla lievittää arkena kertyneen univajeen vaikutuksia? Lue, onko viikonloppuisin pitkään nukkumisesta hyötyä ja miten voit parantaa unirytmiäsi.
”Tiedätkö, mitä tarvitset? Kunnon pitkät yöunet.” Olemme kaikki kuulleet tämän neuvon, eikö vain? Viikonloppuna nukkumista suositellaan usein niille, joiden yöunet jäävät työviikolla lyhyiksi. Mutta onko siitä hyötyä? Uusi tutkimusnäyttö viittaa siihen, ettei viikonloppuna pidempään nukkuminen ehkä olekaan niin tehokas lääke univajeeseen kuin aiemmin ajattelimme. Katsotaanpa, mitä tutkimukset kertovat…
Onko näyttöä siitä, että univajetta voi kuroa umpeen?
Vielä äskettäin vallitsi laaja käsitys, että viikonloppuna pitkään nukkuminen voi korvata viikon aikana lyhyiksi jääneitä yöunia. Esimerkiksi Journal of Sleep Research -lehdessä julkaistu tutkimus, joka perustui Ruotsissa vuonna 1997 kerättyihin tietoihin, havaitsi, että viikolla vain muutaman tunnin yössä mutta viikonloppuisin pidempään nukkuneilla ei ollut suurempaa kuolleisuusriskiä kuin niillä, jotka nukkuivat säännöllisesti kuudesta seitsemään tuntia yössä. Tämän perusteella univajeen kurominen umpeen voisi olla toimiva keino.Mikä sitten on muuttunut? Current Biology -lehdessä julkaistu uusi tutkimus kyseenalaistaa päätelmän: kuolleisuus ei ole ainoa tärkeä mittari, vaan myös terveysvaikutuksia on tarkasteltava. Tutkimuksessa osallistujat jaettiin kahteen ryhmään. Toisen ryhmän unta rajoitettiin koko tutkimuksen ajan, kun taas toinen sai nukkua viikonloppuisin pidempään. Ryhmien tulokset olivat kuitenkin lähes samat. Molempien osallistujat lihoivat, napostelivat enemmän iltaisin ja osoittivat merkkejä aineenvaihdunnan heikkenemisestä.Vaikka viikonloppuisin univajetta paikannut ryhmä sai aluksi joitakin hyötyjä, ne jäivät lyhytaikaisiksi. Seuraavan viikon puoliväliin mennessä osallistujien aineenvaihdunta oli yhtä häiriintynyt kuin ilman pidempiä yöunia. Joissakin tapauksissa tämän ryhmän tulokset olivat jopa huonommat, muun muassa insuliiniherkkyys heikkeni selvästi enemmän. Pohjimmiltaan jatkuva vaihtelu liian pitkien ja liian lyhyiden yöunien välillä voi olla pitkällä aikavälillä vakavasti haitallista eikä luultavasti auta korvaamaan univajetta.
Miten sosiaalinen aikaerorasitus liittyy tähän?
Monet valvovat myöhään perjantaisin ja lauantaisin ja ajattelevat, ettei siitä ole haittaa, koska seuraavana aamuna voi nukkua pitkään. Tällainen tapa voi kuitenkin häiritä elimistön sisäistä kelloa huomattavasti. Tärkeimpiä vaikutuksia ovat ärtyneisyys, krooninen väsymys, huonolaatuinen uni ja kohonnut sydänsairauksien riski.Tätä kutsutaan sosiaaliseksi aikaerorasitukseksi, sillä vaikutukset muistuttavat aikaerorasitusta ja johtuvat usein illanvietoista tai yömyöhään jatkuvasta seurustelusta. Ajattele asiaa: elämme ikään kuin kahdella eri aikavyöhykkeellä. Toista määrää työ ja toista sosiaalinen elämä. Elimistöltä vie aikaa sopeutua eri aikavyöhykkeisiin, joten nukkumaanmenoajan jatkuva vaihtelu vaikuttaa merkittävästi vuorokausirytmiin.Vaikka moni sanoisi, että ratkaisu sosiaaliseen aikaerorasitukseen on yksinkertainen – älä nuku viikonloppuisin pitkään – tärkeämpää voi olla kuunnella tarkemmin, milloin kehosi herää luonnostaan. Riittävä uni pitkin viikkoa auttaa todennäköisesti paljon enemmän kuin viikonlopun lisäunista luopuminen kokonaan.
Mikä on lopputulos?
Tuoreimman tutkimusnäytön perusteella viikonlopun pitkät yöunet eivät juuri auta kuromaan univajetta umpeen. Jos näin on, ratkaisu on pitää unirytmi säännöllisenä läpi työviikon ja nukkua joka yö tavallista enemmän. Viikonloppuna voi varmasti silloin tällöin nukkua pidempään, mutta siitä ei ehkä kannata tehdä tapaa.