Esi-isämme eivät tarvinneet herätyskelloa herätäkseen. Ehkä meidänkin kannattaisi palata vanhoihin tapoihin. Miten digitaaliseen herätyskelloon herääminen vaikuttaa terveyteen, ja onko näyttöä siitä, että sarastusvalot olisivat parempi vaihtoehto?
Piip… piip… PIIP! On erikoista, miten vähän puhutaan siitä, että valtava joukko ihmisiä herää samalla tavalla: herätyskellon läpitunkevaan ääneen. Aina ei kuitenkaan ole herätty näin, eikä ehkä syyttä. Voiko herätyskelloon herääminen haitata terveyttä, vai onko se vain pieni riesa? Entä voisiko päivän aloittaa lempeämmin esimerkiksi sarastusvalon avulla? Lue lisää.
Herätyskellojen lyhyt historia
Herätyskellon käsite mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 725 buddhalaismunkki Yi Xingin kirjoituksissa, mutta ensimmäisen säädettävän herätyskellon patentoi ranskalainen kelloseppä Antoine Redier vuonna 1847. Laitteet, joilla herätyksen saattoi asettaa tiettyyn aikaan, yleistyivät 1800-luvulla. Herätyskelloista tuli kuitenkin todella suosittuja vasta 1870-luvulla, kun 12-tuntinen työpäivä otettiin käyttöön. ”Kasvavassa kaupunki- ja teollisuusmaailmassa ihmisten oli tiedettävä kellonaika ja oltava ajoissa”, sanoo tohtori Martin H. Levinson. Tässä mielessä herätyskellon kehitys liittyy erottamattomasti kapitalismin historiaan. Mutta miten herätyskellot vaikuttavat terveyteemme?
Miten herätyskellot vaikuttavat terveyteen?
Me kaikki tiedämme, miltä tuntuu havahtua unesta herätyskellon korviahuumaavaan ääneen – tai nykyään todennäköisemmin puhelimen hälytykseen. Se ei ole erityisen miellyttävä tapa aloittaa päivää. Ääni on kova ja säikäyttävä, ja se voi herättää myös kaikki muut kuuloetäisyydellä. Mutta jos muuten kaikki on kunnossa, eli nukut riittävästi, onko siitä haittaa keholle? Joidenkin tutkimusten mukaan voi olla. Japanin National Institute of Industrial Health -tutkimuslaitoksen tutkimuksessa havaittiin, että äkilliseen kovaan ääneen herätettyjen verenpaine ja syke olivat korkeammat kuin niiden, jotka saivat herätä luonnollisesti. Herätyskellon kimeä ääni käynnistää kehon taistele tai pakene -reaktion, jolloin verenpaine alkaa luonnostaan nousta. Jos näin käy päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, sillä on todennäköisesti vaikutuksia. Eikä siinä kaikki. Ongelmana voi olla myös niin sanottu unihumala eli tokkurainen olo, joka joskus seuraa aamulla heräämistä. Se kestää yleensä noin 15–30 minuuttia, mutta Journal of Sleep Research -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan syvästä unesta tai unisyklin alkuvaiheessa herääminen voi pitkittää sitä 2–4 tuntiin. Tästä voi tulla ongelma, jos asetat yhden herätyksen sijaan monta, esimerkiksi kello 7.30 ja 7.35. Miksi? Kun painat torkkupainiketta ja nukahdat uudelleen, kehosi aloittaa uuden 90 minuuttia kestävän unisyklin. Sen keskeytyminen voi saada olon tuntumaan väsyneeltä suuren osan päivästä. Lopputulos on tämä: aihetta ei ole tutkittu kovin paljon, mutta jotkin tutkimukset antavat aihetta huoleen. Herätyskello toimii pohjimmiltaan kehon sisäistä vuorokausirytmiä vastaan, eikä siitä todennäköisesti ole hyötyä. Yksi asia on selvä: digitaalisen herätyskellon ääneen herääminen ei ole ihanteellinen tapa aloittaa päivää.
Mitä vaihtoehtoja on?
Hyvä kysymys! Jos haluat kattavamman katsauksen siihen, miten ihmiset ovat heränneet eri aikoina, lue kirjoituksemme heräämisen historiasta. Nyt keskitymme kuitenkin luonnonvaloa jäljitteleviin herätyskelloihin eli sarastusvaloihin. Niiden toimintaperiaate on yksinkertainen: sisäänrakennetun valon avulla ne jäljittelevät nousevan auringon valoa. Kun huoneen valoisuus kasvaa vähitellen, kehon luonnollinen vuorokausirytmi häiriintyy epätodennäköisemmin. Sarastusvalot toimivat parhaiten ilman ääntä, mutta niihin voi varmuuden vuoksi ohjelmoida myös merkkiäänen tai lempeämmän herätysäänen! Jos ajatus kuulostaa hyvältä, tutustu aktiivisuutta ja unta seuraaviin kelloihimme, joissa on Smart Wake-Up™ -toiminto. Sen avulla voit asettaa yksittäisen herätysajan sijaan aikavälin, jonka kuluessa haluat herätä. Steel HR herättää sinut värinällä silloin, kun unesi on kevyimmillään. Voit lukea lisää unen neljästä vaiheesta niitä käsittelevästä kirjoituksestamme. Tärkeintä on kuitenkin nukkua riittävästi. Sleep Foundationin mukaan unta tulisi saada noin 7–9 tuntia. Ehkä kannattaakin aloittaa heräämisen pohtimisen sijaan luomalla itsellesi ihanteellinen nukkumisympäristö.