Tiedät, että olo on parempi hyvin nukutun yön jälkeen. Withingsin uuden tutkimuksen mukaan kunnon yöunet eivät kuitenkaan vain virkistä – ne saattavat olla avain painonhallintaan, aktiivisempaan arkeen ja jopa sydämen terveyteen.
Kiireisessä nykyelämässä unen asettaminen etusijalle voi olla vaikeaa. Uni saattaa silti olla yksi laiminlyödyimmistä keinoista huolehtia terveydestämme ja hyvinvoinnistamme. Unen laatu vaikuttaa moniin muihinkin terveytemme osa-alueisiin. Jos oman terveytesi hallinta on tuntunut hankalalta, ehkä kannattaa nukkua yön yli ja katsoa asiaa aamulla uudelleen. Lue, miten unen kesto ja laatu vaikuttavat terveyteemme. Yöunen kokonaiskesto on tärkeä pitkän aikavälin terveyteen vaikuttava tekijä. Tarkastelimme unen keston vaikutusta useisiin terveysmittareihin.
Riittävä uni yhteydessä suurempaan aktiivisuuteen
Määrittelimme tässä tutkimuksessa ”vähän liikkuviksi käyttäjiksi” ne, jotka ottavat keskimäärin alle 4 000 askelta päivässä. Kävi ilmi, että 7–8 tuntia yössä nukkuvat kuuluivat tähän ryhmään epätodennäköisimmin. Alle 7 tuntia nukkuvien joukossa vähän liikkuvia käyttäjiä oli 50 % enemmän kuin 7–8 tuntia nukkuvien joukossa. Ennen kuin päätät nukkua mahdollisimman paljon terveytesi vuoksi, on kuitenkin hyvä tietää, ettei pidempi uni automaattisesti tarkoita suurempaa aktiivisuutta. Vähintään 9 tuntia nukkuvien joukossa vähän liikkuvia käyttäjiä oli lähes kaksinkertainen määrä verrattuna 7–8 tuntia yössä nukkuviin.
7–8 tunnin yöunet yhteydessä terveellisempään painoindeksiin
Havaitsimme myös, että unen kesto oli yhteydessä painoindeksiin: peräti 66,5 % käyttäjistä, jotka nukkuivat keskimäärin alle 7 tuntia yössä, oli ylipainoisia. Tämä saattaa osittain liittyä nälän säätelyyn. Jos et nuku tarpeeksi, kehon on vaikeampi tuottaa kylläisyyden tunnetta edistävää leptiinihormonia. Unenpuute lisää myös nälkää aiheuttavan greliinihormonin tuotantoa. Lisäksi on osoitettu, että unenpuute voi aktivoida aivojen aluetta, joka liittyy ruoan kokemiseen mielihyvän lähteenä.
Sydämesi ei koskaan lepää – mutta se tarvitsee lepoa
Ehkä yllättävin havainto tuli esiin, kun tarkastelimme verenpaineen ja unenpuutteen välistä yhteyttä. Kohonneesta verenpaineesta kärsivien osuus oli suurempi (24,4 %) niillä käyttäjillä, jotka nukkuivat keskimäärin alle 7 tuntia yössä. Yli 7 tuntia nukkuvilla vastaava osuus oli noin 16–18 %.
Unen keskeytyminen voi häiritä päivääsi ja liikuntasuunnitelmaasi
Unen laatu voi vaikuttaa myös seuraavan päivän käyttäytymiseemme. Hyvien yöunien kannalta on tärkeää, että uni keskeytyy mahdollisimman harvoin. Havaitsimme, että mitä useammin käyttäjän uni keskeytyi, sitä vähemmän hän liikkui seuraavana päivänä. Käyttäjät, joiden uni keskeytyi yön aikana 0–1 kertaa, kävelivät 30 % enemmän kuin käyttäjät, joiden uni keskeytyi 8–9 kertaa.
Usein unen keskeytymistä ei tietenkään voi välttää kokonaan. Kuorsaava kumppani, yöllä heräävät lapset tai äänekkäitä juhlia pitävät naapurit voivat kaikki häiritä unta. Nukkumisympäristöä voi kuitenkin parantaa, ja sillä voi olla suuri vaikutus unen laatuun kokonaisuudessaan. Vinkkejä löydät hiljattain julkaistusta artikkelistamme 5 vinkkiä ihanteellisen nukkumisympäristön luomiseen. Toivomme, että nämä tiedot kannustavat sinua menemään ajoissa nukkumaan ja tavoittelemaan sopivaa määrää: 7–8 tuntia levollista unta yössä.
Huomautus tutkimuksesta: Ensimmäisen kaavion tiedot perustuvat 100 000:n satunnaisesti valitun Withings-unenseurantalaitteen käyttäjän tietoihin. He käyttivät myös aktiivisuusranneketta, vaakaa tai verenpainemittaria. Toisen kaavion tiedot ovat peräisin yli 400 000:lta Withings-unenseurantalaitteiden ja aktiivisuusrannekkeiden käyttäjältä. Withings takaa henkilötietojen luottamuksellisuuden ja suojaa kaikkien käyttäjiensä yksityisyyttä. Siksi kaikki tutkimuksessa käytetyt tiedot on anonymisoitu ja yhdistetty tilastolliseksi aineistoksi.