Kuinka vakavasti seisomatyöpöytätrendiin kannattaa suhtautua? Lue lisää.
Seisomatyöpöydät kaikkine muunnelmineen näyttävät olevan muotia. Ne on yhdistetty pitkään Piilaakson suuriin nimiin, kuten Googleen, Twitteriin ja Facebookiin, mutta nyt ne yleistyvät myös lahden alueen ulkopuolella. Onko seisomatyöpöydillä todellisia terveyshyötyjä vai ovatko ne vain uusi keksintö ratkaisemaan ongelmaa, jota ei alun perin ollutkaan? Otetaan selvää.
Mitä haittaa istumisesta on?
Ei ole mikään salaisuus, että pitkäaikainen istuminen voi aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia. Useimmat eivät silti luultavasti ymmärrä, kuinka vakavia riskit voivat olla. Vaikka se kuulostaa luulosairaan puheelta, liika istuminen voi kirjaimellisesti tappaa. Lihavuus, kohonnut verenpaine, poikkeavat kolesteroliarvot ja korkea verensokeri liittyvät kaikki liialliseen istumiseen, samoin syöpä ja sydän- ja verisuonitaudit. Ehkä katsomme jonain päivänä istumapainotteista elämäntapaamme samoin kuin nyt katsomme 1950-luvun tupakoitsijoita. Silloin saattaa tuntua käsittämättömältä, ettemme suhtautuneet terveysriskeihin vakavammin. On kuitenkin muistettava, etteivät vaikutukset ole vain fyysisiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan istuminen voi olla haitallista myös aivoille. Kalifornian yliopiston tutkijan, tohtori Prabha Siddarthin, mukaan vähäinen liikkuminen on vahvasti yhteydessä ohimolohkon sisäosan ohenemiseen. Siellä sijaitsee hippokampus, joka on muistille erittäin tärkeä aivoalue. Tämä viittaa siihen, että mitä enemmän aikaa vietät istuen, sitä suurempi haitta siitä voi olla muistille ja oppimiselle. Joskus tuntuu, että istumapainotteinen elämämme on pelkkää tuolista toiseen siirtymistä: työtuolista sohvalle ja sieltä sänkyyn. Vaikka haluaisimme istua vähemmän, se voi tuntua nykyelämän väistämättömältä osalta. Tässä seisomatyöpöydät tulevat kuvaan.
Ovatko seisomatyöpöydät ratkaisu?
Vaikka näyttö ei ole vielä yksiselitteistä, seisomatyöpöydistä näyttää olevan monia terveyshyötyjä ihmisille, joiden arkeen kuuluu paljon istumista. Ensinnäkin ne voivat vaikuttaa myönteisesti painoon. Mayo Clinicin tutkimuksen mukaan noin kuuden tunnin seisominen päivässä istumisen sijaan voi auttaa laihtumaan: seisten kuluu 0,15 kilokaloria minuutissa enemmän kuin istuen. Kuudessa tunnissa siitä kertyy painosta riippuen noin 54 kilokaloria, mikä voi pitkällä aikavälillä johtaa merkittävään painonlaskuun. Kuusi tuntia seisomatyöpöydän ääressä voi toki olla melko kunnianhimoinen tavoite. Cochrane-tutkimuksen mukaan säädettävät istuma-seisomatyöpöydät vähentävät toimistossa istumista 84–116 minuuttia päivässä. Kuulostaako hyvältä? Kyllä, mutta se on alle kolmannes Mayo Clinicin tutkimuksessa tarkastellusta ajasta. Käytännössä seisomatyöpöydän terveyshyödyt voivat siis jäädä hieman odotettua pienemmiksi. Lisäksi pitkäaikainen seisominen voi itsessäänkin aiheuttaa terveysongelmia. Vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että enimmäkseen seisomatyötä tekevillä oli kaksinkertainen sydäntautiriski verrattuna niihin, joiden työssä pääasiassa istutaan. Myös seisomatyöpöytien vaikutuksesta ajatteluun kiistellään. Erään tutkimuksen mukaan niiden käyttö voi parantaa huomattavasti muistia ja toiminnanohjausta, mutta muissa tutkimuksissa päätelmät ovat olleet varovaisempia. Ergonomics-lehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan seisomatyöpöydät saattavat jopa heikentää kognitiivista suorituskykyä. Huh. Asia ei taidakaan olla aivan yksinkertainen.
Yhteenveto
Istumiseen käytetyn ajan vähentäminen vaikuttaa merkittävästi terveyteen, mutta se ei välttämättä tarkoita, että istumatyöpöytä pitäisi vain vaihtaa seisomatyöpöytään. Ajattele asiaa kuin ruokavalion muuttamista: yhden asian korvaaminen kokonaan toisella toimii harvoin. Kävelyn, seisomisen ja istumisen vuorottelu työpäivän aikana voi auttaa, mutta yhtä tärkeää on huolehtia kunnosta ja terveydestä myös työn ulkopuolella.