Katie Miller: bikinikisojen kilpailija puhuu ruokaongelmista ja intohimonsa löytämisestä

Katie Miller: Bikini Competitor Talks Food Struggles & Finding Her Passion

Bikinikilpailija, kuntoiluvalmentaja ja syömishäiriöstä toipunut Katie Miller on tehnyt rakkaudestaan kuntoiluun harrastuksen, työn ja elämäntehtävän. Lue hänen vaikeuksistaan, onnistumisistaan ja matkastaan kohti onnellisempaa ja terveempää elämää.

Kun tapaa Katie Millerin, upean 26-vuotiaan kuntoilu- ja ravintovalmentajan sekä National Physique Committeen (NPC) bikinisarjan mitalistin, voi ajatella, että hänellä on kaikkea. Menestyvä yrittäjä on onnellisesti naimisissa 32-vuotiaan Duane Kernerin kanssa. Hänellä on liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto Eastern Illinois Universitystä sekä American College of Sports Medicinen ja National Academy of Sports Medicinen myöntämät pätevyydet. Asiakkaat ylistävät häntä: ”Katien palkkaaminen oli elämäni paras päätös” ja ”hän sai minusta esiin omistautumista ja motivaatiota, joita en ollut koskaan ennen itsessäni nähnyt”. Mutta tämän inspiroivan kuntoilualan ammattilaisen elämä ei ole aina ollut täydellistä. Lukion viimeisenä vuonna Katie kamppaili epävarmuuden kanssa ja kertoo vihanneensa itseään. Hän uskoi virheellisesti, että laihtuminen tekisi hänestä onnellisemman, ja rajoitti syömistään rajusti. Hän sairastui anoreksiaan ja laihtui huomattavasti. Ammattilaisten ja rakastavan kumppaninsa tuella sekä löydettyään fitnesskilpailut Katie alkoi vähitellen muuttaa ajatteluaan ja käyttäytymistään ja sai elämänsä uudelle suunnalle. Vaikka kaikki ei ole täydellistä, Katie on nyt onnellisempi ja itsevarmempi kuin koskaan ennen.

Katie Millerin haastattelu

Withings: Kiitos, että ehdit jutella kanssamme. Kertoisitko aluksi hieman itsestäsi?

Miller: Asun nykyään St. Louisissa mieheni Duane Kernerin kanssa. Hän on 32-vuotias. Olen aina harrastanut urheilua – oikeastaan melkein kaikkia lajeja. Lukiossa panostin erityisesti kilpauintiin ja lacrosseen. Jatkoin lacrossea yliopistoon asti.

Entä nykyään?

Nyt olen onnellisempi kuin koskaan. Nautin tavoitteiden asettamisesta ja niiden saavuttamisesta bikinikilpailuissa. Rakastan myös muiden valmentamista. Luulen, että innostun jopa asiakkaitani enemmän, kun he saavuttavat kuntoilutavoitteensa, osallistuvat ensimmäiseen kilpailuunsa tai pääsevät jonkin esteen yli.

Mitä bikinikilpailussa tarkalleen ottaen tehdään?

Nimi voi kuulostaa vähän hassulta, mutta lajiani arvostetaan suuresti. Kyse ei ole mistään kevätloman bikinikilpailusta. Kilpailen NPC:n (National Physique Committee) alaisuudessa. Kyse on fitnesskilpailusta. Kilpailuja, liittoja ja sarjoja on erilaisia. Bikinisarja kuuluu kehonrakennukseen. Siinä lihasmassaa vaaditaan vähiten kaikista sarjoista, mutta lihasten täytyy silti olla hyvin kehittyneet. Tarkoitus ei ole vain olla laiha ja nousta lavalle.

Tutkintosi ja pätevyytesi antavat sinulle vahvan asiantuntijataustan. Miten päädyit nykyiseen työhösi?

Kuten sanoin, urheilu on aina ollut minulle tärkeää. Tunsin, että voisin menestyä liikuntatieteissä. Yliopistossa kiinnostuin kuntoilusta entistä enemmän. Valitsin sen pääaineekseni, koska olin siitä todella innostunut. Myöhemmin päätin osallistua ensimmäiseen kilpailuuni.

Mainitset verkkosivuillasi, että sinulla on ollut syömishäiriö. Vaikuttiko se siihen, millaisen polun valitsit?

Sairastin anoreksiaa. Vihasin itseäni. Tilanteeni ei koskaan pahentunut niin paljon, että olisin joutunut sairaalaan, mutta jokainen syömishäiriö on vakava. Sain ammattilaisilta apua, ja se auttoi minua toipumaan. Annan kuitenkin suuren kiitoksen miehelleni. Hän auttoi minua rakentamaan itseluottamustani, rakasti minua ehdoitta, auttoi minua näkemään oman kauneuteni ja rohkaisi minua. Hän auttoi minua ymmärtämään, että olen arvokas. Joskus seurustelee väärien ihmisten kanssa ja sitten… löytää sen oikean. Hän kannusti minua kilpailemaan. Kun tuntui, että elämäni oli syöksykierteessä eikä mikään ollut hallinnassani, kilpailuihin valmistautumisen tuoma keskittyminen ja rakenne auttoivat. Kilpaileminen auttoi minua ymmärtämään, että olen kykenevä ja vahva. Todistin itselleni, että pystyn päättämään tehdä jotakin ja myös onnistumaan siinä.

Mitä neuvoisit muita syömishäiriöiden kanssa kamppailevia?

Anoreksian kanssa kamppaileville sanoisin: suunnatkaa kaikki energianne johonkin myönteiseen. Minulle kilpailut toimivat. Tervehtyminen tarkoitti minulle myös viiden aterian syömistä päivässä, mitä inhosin aluksi. Minun oli kuitenkin tehtävä niin voidakseni kilpailla, ja vähitellen totuin syömään useammin. Keskittykää johonkin, josta voi seurata hyvää ja joka voi auttaa myös suhtautumaan asioihin myönteisemmin.

Itseluottamus on sinulle tärkeä aihe. Voitko kertoa siitä lisää?

Kuntoilussa – tai oikeastaan missä tahansa – onnistuminen koettelee henkistä kestävyyttä. Jos vertaat itseäsi muihin millä tahansa alalla tai ihmissuhteessa, tulet vain onnettomaksi. Jokainen on erilainen ja eri vaiheessa elämäänsä. Sama pätee kuntoiluvalmennukseen: jos joku on toiminut alalla kymmenen vuotta sinua pidempään, sinun ei pidä menettää uskoasi itseesi. Ihmiset, jotka näyttävät edenneen pitkälle omassa kuntoilussaan, ovat luultavasti tehneet sitä pidempään. Keskity omaan matkaasi. Älä aseta itseäsi tilanteeseen, jossa petyt väistämättä.

Miten saavutat kuntoilutavoitteesi? Onko sinulla suunnitelma?

Kiinnitän huomiota syömiseeni. Muutin hiljattain ruokavaliotani täysin ja aloin noudattaa joustavaa ruokavaliota. Se muistuttaa vähän Weight Watchersia, mutta pisteiden sijaan lasketaan rasvoja, proteiineja ja hiilihydraatteja. Se on vähän kuin The Zone. Siinä täytyy käyttää harkintaa. Aiemmin söin niin sanotusti puhtaasti, jolloin tietyt ruoat olivat kiellettyjä. Jos minun teki mieli jotain ja söin pienenkin palan suklaata, tuntui, että olin pilannut kaiken. Nyt voin syödä sen ja pysyä silti päivän makroravinnetavoitteissani. Jotta energiaa riittää, 80–90 prosenttia ruoasta kannattaa olla ravitsevaa, mutta muuten voi kohtuudella syödä sitä, mitä haluaa. Tämä muutos on todella pelastanut elämäni.

Punnitsetko itsesi?

Kyllä, minulla on Withings-vaaka. Kun muutin ruokailutapojani viime tammikuussa, tutkin vaihtoehtoja ja löysin haluamani vaa’an. En ollut aiemmin juuri punninnut itseäni. Verkossa sitä pidettiin parhaista parhaana, ja se oli saanut huippuarviot. Se on todella hyvä, sillä saan arvion kehon rasvaprosentistani menemättä kuntosalille. Fitnesskilpailijana minun täytyy tietää, edistynkö. En kuitenkaan käytä vaakaa joka päivä. Kun kasvattaa lihaksia, painon ei mielestäni pitäisi olla ainoa seurattava asia. Withings-vaa’assa on erilaisia toimintoja, joten se kertoo paljon muutakin kuin pelkän painolukeman.

Seuraatko kuntoiluun liittyen jotain muutakin?

Minulla on Activité Steel. Käytän Steel-kelloa joka päivä askelten ja aktiivisuuden seuraamiseen. Pidän siitä todella paljon, ja saan siitä jatkuvasti kehuja. Pidän sekä sen ominaisuuksista että ulkonäöstä.

Valmennatko myös tavallisia ihmisiä, jotka eivät kilpaile fitnessissä?

Kyllä, kaikenlaisten ihmisten kanssa. Uskon, että omat kokemukseni syömisestä ja anoreksiasta innoittivat minua auttamaan muita. Monet asiakkaani ovat kertoneet minulle ruokaan liittyvistä vaikeuksistaan. Ymmärrän heitä omien kokemusteni ansiosta syvemmin. Yhdelle asiakkaalleni oli tehty lihavuusleikkaus, ja hänen suhteensa ruokaan oli erilainen. Aluksi hän sanoi, ettei ulkonäköni perusteella voisi koskaan valita minua personal trainerikseen. Tutustuttuaan minuun hän sanoi, ettei enää valitsisi ketään muuta. Ymmärrän, millaista on kamppailla vaikeuksien kanssa.

Eli kaikille ei sovi sama ratkaisu, eivätkä asiat ole mustavalkoisia?

Ei, ei todellakaan. Ei riitä, että ihmisille antaa vain välineet, kuten ruokavalion ja harjoitusohjelman. Tuki on valtavan tärkeä osa – puolet koko asiasta. Luon yhteyden asiakkaisiini. Minulle on tärkeää tietää, että olen voinut olla heidän tukenaan ja vahvistaa heidän uskoaan itseensä, kuten mieheni teki minulle. On erityistä saada olla siinä mukana.

Mitä neuvoisit ihmistä, joka haluaa päästä kuntoon mutta ei tiedä lainkaan, mistä aloittaa?

Älä juutu lukemaan liikaa verkkoartikkeleita. Niistä menee helposti sekaisin. Kun aloitat, valitse yksi toimintatapa tai yhden ihmisen ohjeet ja noudata niitä alusta loppuun. Kokeile sitä – jos se ei toimi, voit valita toisen tavan. Ajattele vaikka suklaahippukeksejä: niihin on monia reseptejä. Jos sekoitat kaikki reseptit keskenään, keksit eivät onnistu. Kun noudatat yhtä reseptiä loppuun asti, saat todennäköisesti varsin hyviä keksejä.

Entä mitä neuvoisit ihmistä, jonka on vaikea päästä henkisesti alkuun – joka ei vain saa aloitettua?

Varsinkin alussa, jos pudotettavaa on 40 paunaa tai enemmän, matka voi tuntua niin pitkältä, että miettii, miksi jatkaa. Ajattele jotakin muuta elämässäsi, jossa vaivannäkö kannatti. Esimerkiksi koulussa opiskelet joka päivä kaksi tuntia, teet kokeen ja saat siitä erinomaisen arvosanan. Olet sinnikäs, teet töitä ja saat siitä palkinnon. Tulos osoittaa, että onnistuit. Onnistuminen tulee työn jälkeen, eikä aina heti. Kun muistat muita tilanteita, joissa et olisi halunnut tehdä jotakin mutta teit sen silti ja onnistuit, se auttaa sinua jatkamaan silloin, kun tekisi mieli luovuttaa. Opi nauttimaan matkasta, niin tulokset seuraavat perässä.***Kiitos Katielle hänen ajastaan. Lisää inspiraatiota löydät Katien verkkosivuilta tai seuraamalla häntä Instagramissa @ktmillerfit.